Tietoa uniapneasta

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys joko katkeaa kokonaan tai heikkenee merkittävästi useita kertoja yön aikana. Se heikentää merkittävästi elämänlaatua ja hoitamattomana lisää terveysriskejä. Tämän oppaan tarkoituksena on tarjota kattava tietopankki uniapneasta: sen oireista, syistä, tutkimuksista ja hoitomuodoista. Sivun kautta pääset syventymään tarkempiin osioihin, löydät helposti vastaukset kysymyksiin ja opit, millaisia ratkaisuja sairauden hallintaan ja hoitoon on saatavilla.

On tärkeää, että uniapneaa hoidetaan asianmukaisesti. Tavoitteemme onkin auttaa suomalaisia torjumaan uniapneasta johtuvia oireita ja nukkumaan paremmin. Verkkokaupastamme löydät hoitoon tarkoitetut CPAP-laitteet ja -maskit, jotka pääset helposti tilaamaan kotiisi.

Tietopankin sisällysluettelo

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys joko katkeaa kokonaan tai heikkenee toistuvasti, jopa satoja kertoja yön aikana. Toistuvat hengityskatkokset johtavat unenlaadun heikkenemiseen ja voi myös aiheuttaa päiväväsymystä, päänsärkyä, muistiongelmia ja ärtyneisyyttä. Se jää usein kuitenkin diagnosoimatta, sillä sen oireet, kuten kuorsaus ja väsymys voivat tuntua arkipäiväiseltä eikä tutkimuksiin hakeuduta.

Tyypillisesti epäily unihäiriöstä syntyy, kun läheinen huomaa voimakasta kuorsausta ja unenaikaisia hengityskatkoksia. Tarkempiin tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun oireet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja potilaan suorituskykyyn tai vireystilaan. Unitutkimuksen avulla voidaan varmistaa diagnoosi, määrittää sairauden vaikeusaste ja potilaalle soveltuva hoitomuoto.

Hoito riippuu sairauden vakavuudesta. Lievässä tapauksessa elämäntapamuutokset voivat riittää, kun taas keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa sitä hoidetaan yön aikana CPAP-laitteella tai kiskolla. Leikkaushoitoa harkitaan, jos sairaus johtuu selvästi rakenteellisista poikkeavuuksista.

Miksi uniapnea on tärkeä tunnistaa?

Unenaikaiset hengityskatkokset on vakava terveyshäiriö, joka pitää ottaa tosissaan. Toistuvat hengityskatkokset heikentävät unen laatua ja kuormittavat elimistöä, mikä voi johtaa suorituskyvyn laskuun, mielialan muutoksiin, keskittymisvaikeuksiin ja pitkällä aikavälillä myös vakaviin terveysongelmiin.

Aikainen diagnosointi on erittäin tärkeää, sillä sen avulla saadaan aloitettua hoito ja ehkäistyä sairauden eteneminen ja lisäsairauksien kehittyminen. Oikealla hoitomuodolla pystytään lieventämään tai poistamaan kokonaan elämänlaatua heikentäviä oireita.

Obstruktiivinen ja sentraalinen uniapnea

Uniapnea jaetaan obstruktiiviseen ja sentraaliseen muotoon sen mukaan, mistä hengityskatkokset johtuvat. Obstruktiivinen muoto johtuu hengitysteiden ahtaudesta, kun taas sentraalinen aivojen säätelyhäiriöstä.

Obstruktiivisessa uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana, mikä aiheuttaa kuorsausta ja yön aikaisia hengityskatkoksia. Tyypillisiä oireita ovat voimakas kuorsaus, havaittavat hengityskatkokset ja päiväväsymys. Hoitona käytetään usein CPAP-laitetta, uniapneakiskoa tai joissain tapauksissa leikkaushoitoa. Itsehoito, kuten painonhallinta ja alkoholin käytön vähentäminen on tärkeää hoitomuodosta riippumatta.

Lue lisää obstruktiivisesta uniapneasta.

Sentraalinen uniapnea on harvinaisempi muoto, jossa hengityskatkokset johtuvat aivojen hengityksen säätelyhäiriöstä. Hengitys ei käynnisty normaalisti, vaikka hengitystiet pysyvät avoimina. Oireet voivat olla vähemmän näkyviä, eikä kuorsausta välttämättä esiinny, mutta potilas kärsii usein muista oireista. Sen hoitaminen on haastavampaa, mutta oireita pystytään lievittämään esimerkiksi CPAP-hoidolla. 

Lue lisää sentraalisesta uniappneasta

Mitä hengityskatkoksissa tapahtuu?

Epäiletkö, että sinulla tai läheiselläsi on uniapnea, mutta et ole varma mistä sairaudessa on kyse? Katso alta mitä hengityskatkoksissa tapahtuu.

1. Nukkujan hengitysvirtaus katkeaa:

Ilman virtaus keuhkoihin pysähtyy vähintään 10 sekunnin ajaksi tai pidemmäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hengitys pysähtyy kokonaan.

2. Aivot antavat hengityskäskyn:

Aivojen hengityskeskus herättää sinut ja antaa sinulle käskyn hengittää. Saatat haukkoa hetken happea, minkä jälkeen nukahdat uudelleen pinnallieseen uneen.

3. Hengityskatkosten toistuminen

Hengityskatkoksia voi esiintyä kymmeniä tai jopa satoja kertoja yön aikana, mutta monet potilaat eivät ole edes tietoisia niiden tapahtuneen.

Oireet

Oireita ilmenee sekä yöllä että päivällä ja sairaus vaikuttaa yksilöihin eri tavoin. Usein oireet kehittyvät vähitellen, minkä vuoksi niitä ei välttämättä yhdistetä heti uniapneaan. Jos epäilet kärsiväsi uniapneasta, on suositeltavaa hakeutua lääkärin diagnoosin saamiselle, jonka perusteella tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. 

Yöaikaiset oireet

Yöaikaiset oireet ovat usein ensimmäisiä merkkejä uniapneasta. Niitä on kuitenkin vaikea havaita itse, joten läheisen rooli oireiden tunnistamisessa on usein ratkaiseva.

Voimakas kuorsaus on yksi yleisimmistä oireista. Kuorsaus johtuu siitä, että ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana, jolloin ilman kulku aiheuttaa nielun pehmytkudosten värähtelyä ja äänekästä kuorsausta. Kuorsaus voi olla äänekästä ja häiritsevää erityisesti unen syvässä vaiheessa.  Hengityskatkokset syntyvät, kun ylähengitystiet ahtautuvat ja hengitys estyy hetkellisesti. Monilla potilailla esiintyy myös yöhikoilua.

Kuorsauksen ja hengityskatkosten vuoski uni on levotonta ja katkonaista, eikä syvää palauttavaa unta saavuteta riittävästi. 

Päiväaikaiset oireet

Päiväaikaiset oireet ovat lähinnä seurauksia huonosta ja katkonaisesta unesta. Yleisin päiväaikainen oire on voimakas väsymys ja taipumus nukahteluun, mikä voi olla vaarallista esimerkiksi autolla ajaessa tai työpaikalla. Lunnollisesti pitkäaikainen heikko uni vaikuttaa negatiivisesti myös potilaan suorituskykyyn ja vireystilaan.

Heikko unen aikainen hapensaanti ja jatkuvat hengityskatkokset saattavat johtaa aamupäänsärkyyn sekä keskittymis- ja muistivaikeuksiin, koska aivot eivät saa riittävästi palauttavaa unta. Häiriintynyt aineenvaihdunta ja toistuva väsymys voivat vaikeuttaa myös painonhallintaa, mikä pahentaa itsessään sairauksen oireita. Pitkään jatkuessaan uniapnea voi vaikuttaa myös mielialaan ja aiheuttaa ärtyneisyyttä ja masennusoireita

Jos tunnistat itselläsi tai läheiselläsi useita yllä mainituista oireista, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle  unitutkimukseen. Varhainen diagnosointi mahdollistaa tehokkaan hoidon ja auttaa ehkäisemään vakavia terveysriskejä.

Lue lisää uniapnean oireista

Kuka voi sairastua uniapneaan?

Unenaikaisia hengityskatkoksia voi saada kuka tahansa lapsesta vanhukseen, mutta sitä esiintyy yleisemmin tietyissä riskiryhmissä. Hengityskatkosten esiintyvyyteen vaikuttaa mm.:

Ikääntyminen lisää lihasten ja kudosten heikentymistä, mikä voi vaikuttaa hengitysteiden avoimuuteen ja uniapnean esiintymiseen.

Senioreilla  oireet voivat olla epämääräisempiä ja jäädä helposti muiden sairauksien varjoon. Päiväväsymys, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja mielialan vaihtelut voivat olla merkkejä uniapneasta. Usein kuorsausta ei koeta ongelmaksi, mutta hengityskatkokset voivat silti olla merkittäviä.

Lapsilla oireet voivat näkyä levottomana unena, kuorsaamisena ja hengityskatkoina. Päivällä lapsi voi olla poikkeuksellisen väsynyt, ylivilkas tai keskittymisvaikeuksista kärsivä, mikä saatetaan sekoittaa käyttäytymishäiriöihin tai ADHD:hen. Myös suun kautta hengittäminen, yökastelu ja hidas kasvu voivat viitata uniapneaan. Lapsilla yleinen syy on suurentuneet nielurisat tai kitarisat, ja hoito on usein kirurginen. Aikainen tunnistaminen on tärkeää lapsen kehityksen ja esimerkiksi koulumenestyksen kannalta.

Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy useammin miehillä kuin naisilla.

Miehillä yleisimmät oireet ovat voimakas kuorsaus, toistuvat hengityskatkokset, yöllinen heräily ja päiväväsymys. Miehet usein kärsivät myös keskittymisvaikeuksista ja ärtyneisyydestä. Oireet voivat näkyä myös alentuneena suorituskykynä

Naisilla oireet voivat poiketa miesten oireista ja jäädä siksi helpommin huomaamatta. Kuorsaus ei ole aina yhtä voimakasta, ja oireet painottuvat usein unettomuuteen, mielialan laskuun ja masennusoireisiin. Myös väsymys, päänsärky ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä. Vaihdevuodet lisäävät sairastumisen riskiä hormonaalisten muutosten myötä. Naisilla unihäiriö diagnosoidaan usein myöhemmin kuin miehillä juuri epätyypillisempien oireiden vuoksi.

Unenaikaisten hengityskatkosten merkittävin riskitekijä on ylipaino, sillä ylimääräinen rasva kaulan alueella voi aiheuttaa hengitysteiden ahtautumista. Sairaus myös vaikeuttaa painonhallintaa, sillä se häiritsee aineenvaihduntaa, lisää ruokahalua säätelevien hormonien epätasapainoa ja altistaa siten painonnousulle.

Esimerkiksi runsas alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät sairastumisen riskiä. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan myös edistää painonhallintaa, jos hengityskatkokset johtuvat ylipainosta. 

Perinnöllisyys voi vaikuttaa uniapnean esiintymiseen. Henkilöt, joilla on perheessään uniapneaa, sairastuvat uniapneaan todennäköisemmin. 

Tietyt anatomiset piirteet, kuten nenän vino väliseinä, pieni leuka tai suurentunut nielurisa, voivat lisätä riskiä uniapnealle. Näissä tapauksissa uniapnea vaatii tyypillisesti leikkaushoitoa. 

Miten hengityskatkokset vaikuttavat terveyteen?

Hoitamaton uniapnea kuormittaa koko elimistöä ja voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Toistuva hapenpuute ja unen katkonaisuus rasittavat erityisesti sydäntä ja verisuonia, jonka lisäksi uniapnea on yhdistetty myös esimerkiksi aineenvaihdunnallisiin häiriöihin ja masennusoireisiin.

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet sairastavista jää diagnosoimatta ja ilman asianmukaista hoitoa, mikä voisi merkittävästi parantaa heidän elämänlaatuaan. Varhainen diagnosointi ja asianmukainen hoito helpottavat oireita ja ehkäisevät esimerkiksi seuraavien terveysriskien kehittymisen. 

Jatkuva hapenpuute ja unenaikaiset hengityskatkokset voivat rasittaa sydäntä ja verenkiertojärjestelmää. Unenaikaiset hengityskatkokset on yhdistetty mm. kohonneeseen verenpaineeseen, sydämen rytmihäiriöihin, sepelvaltimotauteihin ja aivohalvauksiin. 

Hoitamattomana sairaus voi lisätä insuliiniresistenssiä ja häiritä verensokerin hallintaa, mikä voi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä tai vaikeuttaa sen hallintaa niillä, joilla on jo diabetes.

Uniapnea voi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja altistaa painonnousulle sekä lisätä riskiä metabolisille oireyhtymille ja lihavuudelle.

Jatkuvat hengityskatkokset voivat vaikuttaa mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja sairaus on yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen.

Sairaus voi aiheuttaa jatkuvaa väsymystä ja uneliaisuutta päivän aikana, mikä lisää tapaturmien riskiä, kuten auto-onnettomuuksia.

Diagnosointi ja unitutkimukset

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos kärsit jatkuvasti väsymyksestä, voimakkaasta kuorsauksesta, aamupäänsärystä tai saat palautetta hengityskatkoksista unen aikana. Aikainen tutkimus ja hoito voivat estää oireiden pahenemisen ja vähentää terveysriskejä. Epäily uniapneasta herää usein, kun läheinen huomaa voimakasta kuorsausta ja hengityskatkoksia, tai kun potilas itse kärsii päiväväsymyksestä ja muista tyypillisistä oireista. Diagnoosin antaminen on kuitenkin aina lääkärin tehtävä ja se perustuu tarkkaan unitutkimukseen. 

Diagnoosin vaiheet

Lääkärin arvio ja esitiedot

Ensimmäinen askel uniapnean diagnosoinnissa on lääkärin vastaanotto. Tapaamisessa kartoitetaan oireet, terveydentila ja mahdolliset riskitekijät, kuten ylipaino, perinnöllisyys, lääkitys ja elämäntavat. Lääkäri tekee myös yleistarkastuksen, joka voi sisältää verenpaineen mittauksen ja ylähengitysteiden rakenteiden arvioinnin. Tarvittaessa jo tässä vaiheessa voidaan sulkea pois muita samankaltaisia oireita aiheuttavia sairauksia. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tarkempaan unitutkimukseen.

Unitutkimus

Oireiden perusteella lääkäri antaa tarvittaessa lähetteen unitutkimukseen, joka tehdään joko kotona tai unilaboratoriossa. Kotitutkimus on nykyään yleisin ja vaivattomin tapa selvittää uniapnean olemassaolo. Potilas saa mukaansa pienen rekisteröintilaitteen, joka mittaa yön aikana muun muassa hengitystä, veren happipitoisuutta ja sykettä. Jos kotona tehtävä tutkimus ei anna riittävästi tietoa tai oireet ovat vaikeita, voidaan tehdä laajempi unitutkimus eli unipolygrafia.

Tulosten tulkinta ja diagnoosi

Kun tutkimus on valmis, asiantuntija analysoi tallennetut tiedot ja laatii lääkärille raportin. Tulosten perusteella sairaus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi, jonka pohjalta lääkäri tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman. Diagnoosiin sisältyy usein myös keskustelu potilaan kanssa tutkimuksen löydöksistä ja niiden merkityksestä terveydelle. Lääkäri voi samalla antaa suosituksia elämäntapamuutoksista sekä kertoa eri hoitovaihtoehdoista, kuten CPAP-laitteesta, uniapneakiskosta tai tarvittaessa leikkaushoidosta.

Lievä, keskivaikea ja vaikea uniapnea

Unitutkimuksen tuloksista lasketaan apnea-hypopneaindeksi (AHI), joka kertoo hengityskatkosten määrän tunnissa. AHI-lukeman perusteella sairaus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Luokitus ohjaa lääkäriä yksilöllisesti sopivan hoitomenetelmän valitsemisessa.

Normaali: alle 5 hengityskatkosta tunnissa

Lievä : 5-14 hengityskatkoa/tunti

Keskivaikea: 15-29 hengityskatkoa/ tunti

Vaikea: 30 tai enemmän hengistyskatkoa / tunti

Lue lisää uniapnean diagnosoinnista

Yleisimmät hoitomentelmät

Hoidon tavoitteena on vähentää oireita, parantaa unen- ja elämänlaatua ja ehkäistä sairauden aiheuttamia terveyshaittoja. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti diagnoosin ja sairauden vaikeusasteen perusteella.

Itsehoito tukee ja tehostaa kaikkia hoitomuotoja. Elämäntapamuutokset ja terveelliset tottumukset parantavat hoidon tuloksia riippumatta siitä, käytetäänkö lisäksi laitehoitoa, kiskoa tai leikkausta. 

Lue lisää uniapnean hoidosta

Itsehoito

Lievässä uniapneassa itsehoito voi olla riittävä hoitomuoto oireiden lievittämiseen. Painonhallinta, alkoholin käytön rajoittaminen, tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen unirytmi voivat vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.

Terveellisillä elämäntavoilla voidaan tehostaa myös keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoa, jonka vuoksi terveellisiin elämäntapoihin tulisi keskittyä aina sairauden hoidossa. 

Laitehoidot ovat ensisijainen hoitomuoto keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa. Laitehoidot perustuvat ylipaineilmaa tuottavaan laitteeseen ja siihen liitettävään maskiin, joka ohjaa ilman hengitysteihin ja ehkäisee hengityskatkoksia unen aikana. Yleisimpiä laitehoitoja ovat hoidot CPAP, APAP ja BiPAP -laitteilla. 

CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) -laite puhaltaa ilmaa tasaisella paineella hengitysteihin koko yön ajan.

APAP (Automatic Positive Airway Pressure) -laite säätää ilmanpainetta automaattisesti käyttäjän tarpeen mukaan yön aikana.

BiPAP (Bilevel Positive Airway Pressure) -laite tuottaa kahta eri painetasoa: korkeamman sisäänhengityksessä ja matalamman uloshengityksessä.

Kiskoa käytetään pääasiassa silloin, kun laitehoidot eivät sovellu potilaalle esimerkiksi maskin epämukavuuden tai äänen vuoksi. Kisko siirtää alaleukaa eteenpäin ja ehkäisee hengityksatkoksia pitämällä nielun avoimena unen aikana. 

Kiskolla voidaan lievittää oireita, mutta laitehoidot ovat tutkitusti kiskoja tehokkaampi hoitomuoto.

Leikkaushoitoa harkitaan, jos sairauden taustalla on rakenteellisia poikkeamia, kuten suurentuneet nielurisat tai nenän rakenteelliset ahtaumat. Leikkaus voi vähentää hengityskatkojen määrää, mutta tyypillisesti muita hoitomuotoja kokeillaan ennen leikkaushoitoa. 

CPAP-hoito on tutkitusti tehokkain hoitomuoto

CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) on yleisin ja tehokkain hoitomuoto keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitamiseen. Laitteen tuottama tasainen ylipaine pitää hengitystiet avoimena koko yön ajan, estäen hengityskatkokset ja parantaen unen laatua merkittävästi. CPAP-hoito lievittää päiväväsymystä, vähentää terveysriskejä ja kohentaa elämänlaatua usein jo muutaman käyttökerran jälkeen.

CPAP-laitteet

CPAP-hoito perustuu yöllä käytettävään laitteeseen, joka tuottaa tasaisen paineistetun ilmavirran, pitää hengitystiet avoimina ja estää yönaikaisten hengityskatkosten syntymisen.  Valikoimastamme löydät Heyer Medicalin valmistamien CPAP-laitteiden lisäksi myös BiPAP ja APAP-hoitoihin soveltuvat laitteet. 

Heyer Medical on mm. uniapneatuotteisiin erikoistunut saksalainen lääketeknologian valmistaja, joka tunnetaan korkeasta laadustaan, tarkasta suunnittelusta ja käyttäjäystävällisistä ratkaisuistaan.

CPAP-maskit

CPAP-maski on hoidon onnistumisen kannalta yhtä tärkeä kuin itse laite. CPAP-maskin avulla ilmavirta johdetaan hengitysteihin ja sen on oltava sekä tiivis että mukava käyttää koko yön ajan.

Maskityyppejä on useita:

Nenämaski peittää vain käyttäjän nenän ja on yleisimmin käytetty CPAP-maskityyppi. Se sopii erityisesti niille, jotka hengittävät nenän kautta nukkuessaan ja arvostavat kevyempää ja vähemmän kasvoja peittävää vaihtoehtoa. Nenämaski tarjoaa hyvän tasapainon käyttömukavuuden ja hoidon tehokkuuden välillä.

Kokokasvomaski peittää sekä suun että nenän, ja tarjoaa erittäin tiiviin istuvuuden. Se on paras valinta käyttäjille, jotka hengittävät nukkuessaan myös suun kautta. Vaikka kokokasvomaski voi aluksi tuntua suurelta, se on monille varmin ja tehokkain ratkaisu uniapnean hoitoon.

Sierainmaski on kevyin CPAP-maskityyppi, jossa maski asetetaan suoraan sieraimien suulle. Se sopii kokeneille käyttäjille, jotka hengittävät pääosin nenän kautta ja kaipaavat mahdollisimman vähän kontaktia kasvoille. Maskin kevyt rakenne tekee siitä huomaamattoman vaihtoehdon. Ei sovellu suun kautta nukkuessaan hengittäville.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeaa kokonaan tai heikkenee toistuvasti unen aikana. Se aiheuttaa huonolaatuista unta, päiväväsymystä ja voi hoitamattomana lisätä vakavien sairauksien riskiä.

Tyypillisiä oireita ovat voimakas kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, aamupäänsärky, päiväväsymys, keskittymis- ja muistivaikeudet sekä ärtyneisyys.

Unenaikaisia hengityskatkoksia voi periaatteessa esiintyä kenellä tahansa, mutta riski sairastua kasvaa tietyissä ryhmissä. Yleisintä hengityskatkokset on keski-ikäisillä ja iäkkäillä, ja niitä todetaan miehillä hieman useammin kuin naisilla. Naisilla riski kuitenkin kasvaa erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Merkittävin riskitekijä on ylipaino, joka lisää hengitysteiden ahtautumista unen aikana. Myös rakenteelliset tekijät, kuten pienileukaisuus, suuri kieli tai suurentuneet nielurisat, voivat altistaa sairaudelle. Lisäksi alkoholin käyttö, tupakointi ja perinnölliset tekijät lisäävät riskiä.

Hengityskatkoksia voi esiintyä myös nuoremmilla ja lapsilla, erityisesti jos on rakenteellisia poikkeavuuksia tai merkittävää ylipainoa.

Sairaus diagnosoidaan unitutkimuksella, joka voidaan tehdä kotona rekisteröintilaitteella tai unilaboratoriossa laajempana tutkimuksena (polysomnografia). Tutkimuksesta selviää hengityskatkosten määrä, jonka perusteella se luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

Hoito riippuu sairauden vaikeusasteesta ja potilaan yksilöllisistä tarpeista.

Lievissä tapauksissa pelkät elämäntapamuutokset, kuten painonhallinta, alkoholin käytön vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen unirytmi, voivat riittää.

Vaikeammissa muodoissa tehokkain hoito on CPAP-laite, joka pitää hengitystiet avoimena yön aikana. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kiskoa, joka siirtää alaleukaa eteenpäin ja vähentää hengitysteiden ahtautumista. Joissakin tapauksissa harkitaan myös leikkaushoitoa, jos sairauden taustalla on selkeitä rakenteellisia poikkeavuuksia.

Itsehoito on tärkeää kaikissa  hoitomuodoissa, sillä se tukee muiden hoitojen tehoa ja parantaa hoitotuloksia.

Yleisin syy sairaudelle on ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana. Harvinaisemassa sentraalisessa muodossa hengityksen säätely aivoista ei toimi normaalisti, joka aiheuttaa unenaikaiset hengityskatkokset.

Kyllä. Hoitamattomana uniapnea lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien, aivohalvauksen, diabeteksen ja onnettomuusriskien todennäköisyyttä.

Joissakin tapauksissa lievästä uniapneasta voi parantua painonhallinnan ja elämäntapamuutosten avulla. Usein sairaus on kuitenkin pitkäaikainen ja vaatii jatkuvaa hoitoa, kuten CPAP-laitteen käyttöä.

Lue lisää aiheesta.

Perinnölliset tekijät voivat lisätä alttiutta, esimerkiksi rakenteelliset erot hengitysteissä, mutta elämäntavat ja ylipaino ovat merkittävämpiä riskitekijöitä.

Kyllä. Lapsilla sairaus voi näkyä levottomana unena, kuorsaamisena, hengityskatkoksina sekä päivällä keskittymis- ja oppimisvaikeuksina.