Uniapneatutkimus ja diagnosointi
Uniapnea on yleinen mutta usein alidiagnosoitu unihäiriö, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua ja lisätä vakavien sairauksien riskiä. Moni kärsii uniapnean oireista pitkään tietämättään, sillä hengityskatkokset tapahtuvat nukkuessa eikä niitä ole helppo havaita itse.
Uniapnean hoidossa varhainen diagnosointi on ratkaisevaa. Uniapnea diagnosoidaan uniapneatutkimuksen avulla, jonka tuloksien perusteella lääkäri määrää sopivan hoitomuodon. Uniapneatutkimus tehdään joko kotona tai unilaboratoriossa.
Lue lisää aiheesta:
Tietopankin sisällysluettelo
Miksi uniapnean diagnosointi on tärkeää?
Uniapnea on vakava unihäiriö, joka kuormittaa elimistöä monin tavoin. Hoitamaton uniapnea voi johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen, kakkostyypin diabetekseen ja jopa aivohalvaukseen. Lisäksi uniapnea heikentää arjen jaksamista, työkykyä ja voi lisätä tapaturmariskiä esimerkiksi liikenteessä.
Varhainen diagnosointi on tärkeää, sillä oikea hoitomuoto valitaan vasta uniapneatutkimuksen tulosten perusteella. Diagnosoinnin jälkeen voidaan aloittaa uniapnean hoito, jolla pystytään tehokkaasti lieventämään oireita ja vähentämään liitännäissairauksien risikiä.
Diagnoosi tehdään uniapneatutkimuksen avulla
Epäily uniapneasta herää usein läheisen huomiosta, sillä uniapnean oireita (kuorsaus ja hengityskatkokset) saattaa olla vaikeaa havaita itse. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos hengityskatkoksista johtuvat oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatuasi.
Lääkärissä kartoitetaan ensin oireet, elämäntavat ja mahdolliset riskitekijät. Tämän alkuhaastattelun perusteella lääkäri voi kirjoittaa lähetteen uniapneatutkimukseen, joka toteutetaan joko kotona siirrettävän rekisteröintilaitteen avulla tai tarkemmin unilaboratoriossa yöpolygrafialla. Uniapneatutkimuksen avulla lääkäri saa tiedon uniapnean vakavuudesta, jonka perusteella uniapnean hoito voidaan aloittaa. Yksityisellä puolella uniapneatutkimuksen ja diagnoosin voi saada ilman lääkärin lähetettä.
Uniapneatutkimus kotona
Yleisin tapa tutkia uniapneaa on kotona tehtävä yönaikainen uniapneatutkimus. Tutkimuksessa potilas saa mukaansa pienen ja helppokäyttöisen mittalaitteen, joka kiinnitetään yleensä rintaan, sormeen ja kasvoille. Laitteella seurataan muun muassa hengitystä, happisaturaatiota, sydämen sykettä, kuorsausta ja nukkumisasentoa koko yön ajan. Unihäiriöihin erikoistunut lääkäri antaa lausunnon tutkimustulosten perusteella, jossa selviää mahdollien diagnoosi ja uniapnean vaikeusaste.
Kotona tehtävä uniapneatutkimus on potilaalle vaivaton ja luonnollinen vaihtoehto, sillä uni tapahtuu omassa ympäristössä. Tämä voi lisätä tutkimuksen luotettavuutta, koska moni nukkuu paremmin kotona kuin sairaalaympäristössä. Mittauksen jälkeen laite palautetaan tutkimuspaikkaan, jossa rekisteröinti analysoidaan.
Kotona tehtävä tutkimus soveltuu useimmille potilaille, ja sen avulla voidaan arvioida uniapnean vaikeusaste. Jos tutkimustulokset jäävät epäselviksi tai epäillään muita unihäiriöitä, lääkäri voi ohjata tarkempaan yöpolygrafiaan unilaboratoriossa.
Uniapneatutkimus laboratoriossa
Jos kotona tehtävä uniapneatutkimus ei anna riittävästi tietoa tai epäillään muita unihäiriöitä, voidaan potilas ohjata laajempaan yöpolygrafiaan unilaboratoriossa. Laboratoriotutkimuksessa mitataan hengityksen ja happisaturaation lisäksi useita muita fysiologisia toimintoja, kuten aivojen sähkötoimintaa (EEG), silmien liikkeitä (EOG), lihasaktiivisuutta (EMG) ja sydämen toimintaa (EKG). Näin saadaan tarkka kuva sekä unen rakenteesta että mahdollisista muista unihäiriöistä.
Unilaboratoriossa tutkimus toteutetaan yleensä yhden yön aikana. Potilas nukkuu valvotuissa olosuhteissa, ja laitteet rekisteröivät tietoja koko yön ajan. Tutkimus voi tuntua aluksi hieman vieraalta johtojen ja antureiden vuoksi, mutta se on kivuton ja turvallinen menetelmä.
Laboratoriotutkimus soveltuu erityisesti silloin, kun epäillään sentraalista uniapneaa, muita harvinaisempia unihäiriöitä tai kun kotona tehdyn tutkimuksen tulokset ovat jääneet epäselviksi. Tulokset analysoidaan tarkasti, ja niiden pohjalta lääkäri voi tehdä luotettavan diagnoosin ja suunnitella tehokkaimman hoidon.
Uniapnean vaikeusasteen määrittely
Uniapnean diagnoosi perustuu siihen, kuinka monta hengityskatkoa tai merkittävää hengityksen vaimentumista tapahtuu tunnin aikana unen aikana. Tätä lukua kutsutaan AHI-indeksiksi (Apnea-Hypopnea Index).
Lievä uniapnea: 5–14 hengityskatkoa tunnissa
Keskivaikea uniapnea: 15–29 hengityskatkoa tunnissa
Vaikea uniapnea: 30 tai useampi hengityskatko tunnissa
Indeksi antaa lääkärille selkeän pohjan arvioida sairauden vakavuutta ja suunnitella sopiva hoito. AHI-indeksi on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta ja lääkäri ottaa huomioon myös potilaan kokemat oireet, liitännäissairaudet ja elämäntilanteen, jotta hoito voidaan räätälöidä yksilöllisesti.
Diagnooosin jälkeen
Diagnoosin jälkeen potilaalle laaditaan aina yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka tavoitteena on oireiden lievittäminen, elämänlaadun parantaminen ja vakavien liitännäissairauksien ehkäisy. Hoitoa seurataan säännöllisesti, jotta sen teho voidaan varmistaa ja tarvittaessa tehdä muutoksia.
Lievissä tapauksissa hoito voi perustua ensisijaisesti elämäntapamuutoksiin, kuten painonhallintaan, alkoholin käytön vähentämiseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hoito tehdään CPAP-laittella, joka pitää hengitystiet avoimina unen aikana. Mikäli CPAP-hoito ei sovellu, vaihtoehtoina voivat olla uniapneakisko tai leikkaushoito, mikäli oireet johtuvat rakenteellisista poikkavuuksista.
Usein kysytyt kysymykset
Miten uniapnea todetaan?
Uniapnea todetaan uniapneatutkimuksella, joka tehdään joko kotona rekisteröintilaitteella tai laajemmin unilaboratoriossa yöpolygrafialla. Tulosten perusteella lääkäri määrittelee sairauden vaikeusasteen ja hoitosuunnitelman.
Onko uniapneatutkimus epämiellyttävä?
Tutkimus on kivuton ja turvallinen. Kotona tehtävä rekisteröinti on useimmille helppo, sillä mittauslaitteet ovat pieniä ja uni tapahtuu omassa ympäristössä.
Voinko nukkua normaalisti tutkimuksen aikana?
Useimmat potilaat nukkuvat tutkimuksen aikana normaalisti, vaikka laitteet voivat aluksi tuntua oudoilta.
Riittääkö kotona tehty uniapneatutkimus diagnoosin saamiselle?
Kotitutkimus riittää useimmissa tapauksissa uniapnean toteamiseen. Jos tulokset jäävät epäselviksi tai epäillään muita unihäiriöitä, tehdään laajempi yöpolygrafia unilaboratoriossa.
Voiko uniapneaa diagnosoida ilman tutkimusta?
Ei. Vaikka oireet ja läheisen havainnot viittaavat vahvasti uniapneaan, varma diagnoosi voidaan tehdä vain rekisteröintitutkimuksen avulla.
Voiko uniapneatutkimukseen päästä ilman lähetettä?
Kyllä, yksityisillä lääkäriasemilla uniapneatutkimukseen voi yleensä hakeutua ilman erillistä lähetettä. Tutkimuspakettiin kuuluu yleensä rekisteröintilaite, tulosten analyysi sekä lääkärin lausunto ja hoitosuositukset. Julkisessa terveydenhuollossa tutkimus edellyttää yleensä lääkärin lähetteen, joka tehdään oireiden perusteella esimerkiksi terveyskeskuksessa.
