Obstruktiivinen uniapnea on yleisin uniapnean muoto

Obstruktiivinen uniapnea (OSA) on Suomessa yleisin unenaikainen hengityshäiriö. Uniapneassa hengitystiet ahtautuvat unen aikana, mikä johtaa toistuviin hengityskatkoksiin ja rikkonaiseen uneen. Yleisimmät obstruktiivisen uniapnean oireet ovat voimakas kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja päivällä ilmenevä poikkeava väsymys. Oireet voivat tuntua aluksi harmittomilta, mutta hoitamattomana uniapnea heikentää merkittävästi toimintakykyä ja lisää vakavien liitännäissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, riskiä.

Tässä artikkelissa kerromme, mikä obstruktiivinen uniapnea on, miten se oireilee ja millaisia riskitekijöitä siihen liittyy. Lisäksi käymme läpi, kuinka se diagnosoidaan ja mitä tehokkaita hoitomuotoja obstruktiiviseen uniapneaan on tarjolla.

Mitä obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa?

Obstruktiivinen uniapnea on unihäiriö, jossa hengitystiet ahtautuvat unen aikana toistuvasti ja ilma ei pääse virtaamaan normaalisti keuhkoihin. Tämä johtaa joko hengityksen selkeään heikkenemiseen (hypopnea) tai täydelliseen hengityskatkokseen (apnea). Hengityskatkoksia voi tunneittain ilmetä kymmeniä uniapnean vaikeusasteesta riippuen. Ne kestävät yleensä vähintään 10 sekuntia, mutta voivat jatkua jopa minuutin.

Katkokset aiheuttavat veren happipitoisuuden laskua ja pakottavat kehon heräämään hetkellisesti hengityksen palauttamiseksi. Mikroheräämiset pilkkovat unta, estävät syvän ja palauttavan unen saavuttamisen ja selittävät, miksi obstruktiivista uniapneaa sairastavat kokevat usein voimakasta päiväväsymystä, keskittymisvaikeuksia ja muita uniapnean oireita.

Toinen, huomattavasti harvinaisempi uniapnean muoto on sentraalinen uniapnea, jossa hengityskatkokset eivät johdu ylähengitysteiden ahtautumisesta, vaan siitä, että aivojen hengityksen säätelykeskus ei käynnistä hengityslihaksia normaalisti.

Obstruktiivisen uniapnean oireet

Obstruktiivisen uniapnean oireet kehittyvät usein vähitellen. Tyypillisesti ensimmäinen näkyvä oire on voimakas, mutta katkoileva kuorsaus, sillä myös kuorsausääni johtuu ahtaista hengitysteistä. Kuorsaus voi keskeytyä hetkeksi hengityskatkoksen aikana ja jatkua sen jälkeen entistä äänekkäämpänä. Hengityskatkosten ja voimakkaan kuorsauksen lisäksi muita tyypillisiä uneen liittyviä oireita on lisääntynyt öinen virtsaamisen tarve ja levottomuus unen aikana.

Heikko ja katkonainen uni alkaa pitkällä aikavälillä luonnollisesti näkyä potilaan arjessa negatiivisesti. Tavallisimpia oireita ovat jatkuva väsymys, keskittymiskyvyn ja muistin heikkeneminen sekä aamupäänsärky. Moni kokee myös mielialan vaihteluita, ärtyneisyyttä ja alentunutta suorituskykyä. Pitkään jatkuessaan oireet voivat heikentää työkykyä ja lisätä tapaturmariskiä esimerkiksi liikenteessä.

Obstruktiivisen uniapnean syyt

Obstruktiivinen uniapnea johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana, jonka vuoksi ilmavirtaus vaikeutuu ja hengityskatkoksia ilmenee.

Suurin yksittäinen riskitekijä on ylipaino, sillä kaulan alueelle kertyvä rasva lisää hengitysteiden painetta ja supistaa niiden tilaa. Myös ikääntyminen kasvattaa riskiä, sillä lihasten säätely heikkenee iän myötä. Obstruktiivinen uniapnea on yleisempi miehillä kuin naisilla, mutta vaihdevuosien riski sairastua kasvaa naisilla.

Muita keskeisiä syitä ja riskitekijöitä ovat:

Tupakointi ja alkoholi, jotka rentouttavat nielun lihaksia ja pahentavat ahtautumista.
Unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet, jotka lisäävät hengitysteiden tukkeutumisen riskiä.
Anatomiset tekijät, kuten pieni alaleuka, suuri kieli, kookas nielurisakudos tai kapeat ylähengitystiet.
Perinnölliset tekijät, sillä alttius voi kulkea suvussa.

Yksittäiset riskitekijät voivat jo itsessään aiheuttaa hengityskatkoja, mutta useiden tekijöiden kasaantuessa obstruktiivisen uniapnean todennäköisyys kasvaa selvästi.

Obstruktiivisen uniapnean diagnosointi

Obstruktiivisen uniapnean diagnosointi perustuu sekä oireiden arviointiin että unitutkimukseen. Epäily sairaudesta herää usein läheisen huomiosta, kun kuorsaus on voimakasta ja siihen liittyy hengityskatkoksia. Myös potilaan kokema jatkuva väsymys, keskittymisvaikeudet ja aamupäänsäryt ovat tärkeitä merkkejä uniapneasta, jolloin kannattaa hakeutua lääkäriin.

Diagnoosin varmistamiseksi tehdään unitutkimus, joka voidaan toteuttaa kotona kevyemmällä laitteistolla tai unilaboratoriossa tarkemmalla yöpolygrafialla. Tutkimuksessa mitataan muun muassa hengityksen kulkua, hapen kylläisyyttä, kuorsausta ja uniasentoja.

Keskeinen mittari on AHI-indeksi (Apnea-Hypopnea Index), joka kertoo, kuinka monta hengityskatkoa tai hengityksen merkittävää heikentymistä esiintyy tunnissa:

Lievä uniapnea: 5–14 hengityskatkoa tunnissa
Keskivaikea uniapnea: 15–29 hengityskatkoa tunnissa
Vaikea uniapnea: yli 30 hengityskatkoa tunnissa

Unitutkimuksen ja oireiden perusteella lääkäri tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka voi sisältää elämäntapamuutoksia, laitehoitoja tai muita hoitomenetelmiä.

Miksi uniapnean diagnosointi on tärkeää

Obstruktiivisen uniapnean diagnosointi on ratkaisevaa, sillä sen avulla voidaan selvittää sairauden vaikeusaste ja suunnitella yksilöllinen hoito. Hoitolinjat vaihtelevat lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa, joten tarkka diagnoosi ohjaa sopivien hoitomenetelmien valintaa. Oikealla hoidolla voidaan lievittää oireita tehokkaasti ja parantaa elämänlaatua jo lyhyessä ajassa. Päiväväsymys vähenee, aamupäänsäryt helpottavat ja kognitiivinen suorituskyky palautuu vähitellen.

Diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä myös siksi, että ne estävät taudin etenemistä ja pienentävät liitännäissairauksien riskiä. Toistuvat hengityskatkokset ja hapenpuute kuormittavat elimistöä, mikä altistaa kohonneelle verenpaineelle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sepelvaltimotaudille ja sydäninfarktille. Myös aivoverenkiertohäiriöiden, esimerkiksi aivohalvauksen, riski kasvaa. Lisäksi uniapnea voi heikentää sokeriaineenvaihduntaa ja lisätä tyypin 2 diabeteksen todennäköisyyttä. Myös sydämen rytmihäiriöitä esiintyy enemmän niillä, joilla uniapnea jää hoitamatta.

Lisäksi uniapnea voi altistaa muistihäiriöille, masennukselle ja työ- tai liikennetapaturmille.

Obstruktiivisen uniapnean hoito

Kun obstruktiivinen uniapnea on diagnosoitu, laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma sairauden vaikeusasteen ja oireiden perusteella. Hoidon tavoitteena on vähentää hengityskatkoksia, palauttaa unen laatu sekä pienentää liitännäissairauksien riskiä. Usein yhdistetään sekä elämäntapamuutoksia että lääketieteellisiä hoitokeinoja.

CPAP-hoito on ylivoimaisesti yleisin ja tehokkain hoitomuoto keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon. CPAP-laitteen tuottama tasainen ilmavirta kulkee siihen liitetyn uniapneamaskin kautta hengitysteihin, pitäen hengitystiet avoimina koko yön ajan. Säännöllisesti käytettynä CPAP vähentää oireita nopeasti ja moni potilas kokee olonsa virkeämmäksi jo muutaman yön jälkeen.

Muita uniapnean hoitomuotoja on mm.:

Elämäntapamuutokset ja itsehoito

Lievissä tapauksissa oireita voidaan hallita elämäntapamuutoksilla, kuten painonhallinnalla, alkoholin ja unilääkkeiden välttämisellä, tupakoinnin lopettamisella sekä asentohoidolla, jos hengityskatkokset painottuvat selinmakuulla. Elämäntapamuutokset ovat kuitenkin hyödyllisiä kaikille potilaille, sillä ne parantavat muiden hoitomuotojen tehoa.

APAP ja BiPAP-laitehoidot

APAP- ja BiPAP-laitehoidot toimivat samalla tavalla, kuin CPAP-hoito, mutta niitä käytetään hieman eri tarkoituksiin. APAP-laite (Automatic Positive Airway Pressure) säätää ilmanpainetta automaattisesti yön aikana hengityksen tarpeen mukaan. BiPAP-laite (Bilevel Positive Airway Pressure) puolestaan tarjoaa eri painetason sisään- ja uloshengitykselle, mikä tekee siitä hyödyllisen vaihtoehdon potilaille, joilla on esimerkiksi muita hengityssairauksia.

Uniapneakisko

Uniapneakisko on hammaslääkärin valmistama laite, joka siirtää alaleukaa ja kieltä hieman eteenpäin, jolloin hengitystiet pysyvät avoimempina unen aikana. Se voi olla tehokas lievän uniapnean hoidossa ja joissakin keskivaikeissa tapauksissa, jos CPAP-hoito ei sovellu.

Leikkaushoito

Jos uniapnean taustalla on selkeitä rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten kookkaat nielurisat tai ahtautunut nenän alue, voidaan harkita leikkaushoitoa. Leikkausten tavoitteena on avartaa hengitysteitä ja vähentää hengitysteiden ahtautta.

Usein kysytyt kysymykset obstruktiivisesta uniapneasta

Mikä ero on obstruktiivisella ja sentraalisella uniapnealla?

Obstruktiivisessa uniapneassa hengityskatkokset johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta, kun taas sentraalisessa uniapneassa hengitys pysähtyy, koska aivojen hengityksen säätelykeskus ei käynnistä hengityslihaksia normaalisti.

Onko obstruktiivinen uniapnea vaarallinen?

Kyllä. Hoitamattomana se lisää sydän- ja verisuonitautien, aivohalvauksen, diabeteksen ja rytmihäiriöiden riskiä. Lisäksi jatkuva väsymys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen voivat lisätä tapaturmariskiä.

Voiko obstruktiivinen uniapnea parantua itsestään?

Harvoin. Lievissä tapauksissa elämäntapamuutokset, kuten painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen, voivat vähentää oireita. Useimmiten tarvitaan kuitenkin jatkuvaa hoitoa, esimerkiksi CPAP-laitteen avulla.

Kuinka nopeasti CPAP-hoito auttaa?

Monet potilaat huomaavat päiväväsymyksen ja aamupäänsäryn helpottavan jo muutaman yön käytön jälkeen. Täydet hyödyt edellyttävät kuitenkin pitkäaikaista ja säännöllistä käyttöä.