Sentraalinen uniapnea - Syyt, oireet ja hoito

Sentraalinen uniapnea (CSA) on uniapnean harvinaisempi muoto, jossa hengityskatkokset eivät johdu ylähengitysteiden ahtautumisesta, vaan aivojen hengitystä säätelevän keskuksen toimintahäiriöstä. Sentraalisessa uniapneassa hengityskatkoksia siis ilmenee, koska aivot eivät lähetä keuhkoille normaalia käskyä hengittää unen aikana.

Sentraalinen uniapnea voi esiintyä itsenäisesti, mutta se liittyy usein muihin sairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan tai hermoston sairauksiin. Oikea diagnosointi on tärkeää, sillä sen hoito eroaa osin yleisemmästä obstruktiivisesta uniapneasta.

Sisällysluetttelo

Mistä sentraalinen uniapnea johtuu?

Sentraalinen uniapnea johtuu aivojen hengitystä säätelevän keskuksen toimintahäiriöstä. Normaalisti aivot säätelevät hengitystä automaattisesti, mutta sentraalisessa uniapneassa tämä säätely pettää hetkellisesti unen aikana, jolloin hengitys voi heikentyä tai pysähtyä kokonaan.

Sairaus voi esiintyä itsenäisenä, mutta useimmiten se liittyy muihin taustatekijöihin. Yleisimpiä syitä ovat sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja tietyt neurologiset sairaudet. Myös tietyt lääkkeet, erityisesti keskushermostoon vaikuttavat opioidit, voivat altistaa sentraalisille hengityskatkoksille. Lisäksi korkea ikä lisää riskiä, sillä hengityksen hermostollinen säätely heikkenee luonnollisesti vanhetessa.

Ylipaino ja muut obstruktiivisen uniapnean riskitekijät (kuten rakenteelliset poikkeavuudet hengitysteissä, runsas alkoholin käyttö ja tupakointi) eivät ole sentraalisen uniapnean ensisijaisia syitä, sillä taustalla on nimenomaan aivojen hengityksen säätelyhäiriö. Ne voivat kuitenkin pahentaa oireita, jos potilaalla on sekä obstruktiivisia että sentraalisia hengityskatkoksia (sekamuotoinen uniapnea). Riskitekijöiden kasaantuminen, esimerkiksi ylipainon ja sydämen vajaatoiminnan yhdistelmä, voi myös lisätä oireiden vakavuutta.

Sentraalisen uniapnean oireet

Sentraalisen uniapnean oireet muistuttavat suurelta osin obstruktiivisen uniapnean oireita, mutta siinä harvemmin esiintyy kuorsausta, sillä uniapnea ei johdu hengitysteiden ahtautumisesta. Tyypillisiä oireita ovat toistuvista hengityskatkoksista johtuvat levoton ja katkonainen uni, mikä vaikuttaa merkittävästi potilaan vireystilaan päivällä. Heikko uni näkyy jatkuvana väsymyksenä, keskittymis- ja muistivaikeuksina, päänsärkyinä sekä ärtyneisyytenä. Koska uni jää katkonaiseksi ja palauttava syvä uni vähäiseksi, oireet voivat olla hyvin samanlaisia kuin muissa unihäiriöissä, mikä voi vaikeuttaa diagnoosin tekemistä. 

Sentraalisen uniapnean oireet voivat vaihdella yksilöllisesti, sillä se liittyy usein toiseen sairauteen tai terveydentilaan, kuten sydämen vajaatoimintaan tai neurologisiin sairauksiin. Tästä syystä oireet eivät aina ole yhtä selkeitä kuin obstruktiivisessa uniapneassa, ja niiden tunnistaminen vaatii usein tarkempia tutkimuksia.

Sentraalisen uniapnean diagnosointi

Sentraalisen uniapnean epäily herää yleensä oireiden perusteella. Tyypillisiä merkkejä ovat voimakas päiväväsymys, aamuinen päänsärky, keskittymisvaikeudet sekä läheisen havaitsemat hengityskatkokset unen aikana. Koska oireet voivat muistuttaa obstruktiivista uniapneaa, tarvitaan tarkempia tutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi.

Diagnoosi tehdään unitutkimuksella, joka voidaan toteuttaa joko kotona unirekisteröinnin avulla tai unilaboratoriossa laajemmalla polysomnografialla. Tutkimuksessa mitataan muun muassa hengitystä, hengitysliikkeitä, hapetusta, sydämen sykettä ja univaiheita.

Sentraalinen uniapnea erotetaan obstruktiivisesta tutkimustulosten perusteella. Obstruktiivisessa uniapneassa hengitysliikkeet jatkuvat, mutta ilma ei pääse kulkemaan ahtautuneiden hengitysteiden läpi. Sentraalisessa muodossa sekä ilmanvirtaus että hengitysliikkeet pysähtyvät kokonaan, koska aivojen hengitystä ohjaava käsky ei välity. Tämä ero näkyy selkeästi viimesitään unilaboratoriossa tehtävässä polysomnografiassa.

Sentraalisen uniapnean hoito

Sentraalisen uniapnean hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti sen mukaan, mikä aiheuttaa hengityskatkokset. Ensisijainen tavoite on vähentää oireita, parantaa unen laatua ja ehkäistä pitkäaikaisia terveyshaittoja.

Jos sentraalinen uniapnea liittyy esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan, aivoverenkiertohäiriöihin tai lääkityksiin (kuten opioideihin), hoito kohdistetaan ensisijaisesti perussairauden hallintaan ja riskitekijöiden vähentämiseen.

Laitehoidot voivat olla tarpeen erityisesti silloin, kun oireet ovat merkittäviä. Perinteinen CPAP-hoito ei aina ole yhtä tehokas kuin obstruktiivisessa uniapneassa, mutta sillä voidaan lievittää oireita. Lisäksi käytössä on niin sanottuja adaptiivisia servo-ventilaatio (ASV) -laitteita, jotka säätelevät hengityspainetta tarkasti ja voivat olla erityisen hyödyllisiä sentraalisen uniapnean hoidossa.

Elämäntapamuutokset tukevat hoitoa kaikissa tilanteissa. Riittävä painonhallinta, alkoholin käytön rajoittaminen, tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen unirytmi voivat vähentää oireita ja parantaa unen laatua, vaikka sentraalisen uniapnean juurisyy ei ole näissä riskitekijöissä. 

Hoito valitaan aina lääkärin arvion perusteella, ja usein tarvitaan seurantatutkimuksia, jotta nähdään, kuinka hyvin valittu menetelmä toimii.

Usein kysytyt kysymykset sentraalisesta uniapneasta

Mikä ero on obstruktiivisella ja sentraalisella uniapnealla?

Obstruktiivisessa uniapneassa hengityskatkokset johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta, kun taas sentraalisessa uniapneassa hengitys pysähtyy, koska aivojen hengityksen säätelykeskus ei käynnistä hengityslihaksia normaalisti. Oireet ovat pääosin samoja, mutta sentraalisessa muodossa harvemmin esiintyy kuorsausta. 

Tavallisimpia syitä ovat sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, hermoston sairaudet sekä tietyt lääkkeet, kuten opioidit.

Diagnoosi varmistetaan unitutkimuksella, joka voidaan tehdä kotona unirekisteröinnillä tai unilaboratoriossa laajemmalla polysomnografialla. Tutkimuksessa mitataan muun muassa hengityksen ilmavirtausta, rintakehän ja pallean liikkeitä, hapetusta, sydämen sykettä sekä univaiheita.

Sentraalinen uniapnea erotetaan obstruktiivisesta nimenomaan hengitysliikkeiden perusteella:

  • Obstruktiivisessa uniapneassa rintakehä ja pallea jatkavat liikettä, mutta ilma ei pääse kulkemaan ahtautuneiden hengitysteiden läpi.

  • Sentraalisessa uniapneassa sekä hengitysliikkeet että ilmavirtaus puuttuvat kokonaan, koska aivot eivät lähetä hengityskäskyä.

Hoidossa keskitytään perussairauden hallintaan ja riskitekijöiden vähentämiseen. Joillekin potilaille sopii CPAP-hoito, mutta usein tehokkaampia ovat adaptiiviset servo-ventilaatio (ASV) -laitteet. Elämäntapamuutokset tukevat hoitoa aina.