Vaikea uniapnea on vakava terveysriski
Vaikea uniapnea on unihäiriön vakavin muoto, jossa hengityskatkokset toistuvat unenaikana keskimäärin yli 30 kertaa tunnissa. Jatkuvan hapenpuutteen ja rikkonaisen unen vuoksi elimistö kuormittuu monella tavalla. Oireet näkyvät päivisin voimakkaana väsymyksenä, keskittymis- ja muistivaikeuksina, päänsärkynä ja ärtyneisyytenä. Pitkittyessään vaikea uniapnea lisää merkittävästi riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä aivoverenkierron häiriöihin.
Vaikea uniapnea on vakava terveysriski ja hoitamattomana se voi johtaa pysyviin terveyshaittoihin. Vaikean uniapnean hoito lähtee diagnoosin saamisella ja yksilöllisen hoitosuunnitelman tekemisellä.
Sisällysluetttelo
Mikä on vaikea uniapnea?
Vaikea uniapnea diagnosoidaan uniapneatutkimuksessa, kun hengityskatkokset eli apneat ja hypopneat toistuvat unen aikana keskimäärin yli 30 kertaa tunnissa. Katkokset kestävät yleensä vähintään 10 sekuntia, mutta voivat venyä jopa minuutin mittaisiksi. Ne estävät ilman normaalin kulun hengitysteissä ja aiheuttavat veren happipitoisuuden laskua.
Kun hengityskatkoja esiintyy näin tiheästi, uni jää jatkuvasti pinnalliseksi eikä elimistö pääse palauttavaan syvään uneen. Vaikeaa uniapneaa sairastavat kärsivät lähes poikkeuksetta päiväväsymyksestä, aamupäänsäryistä, keskittymisvaikeuksista ja muistihäiriöistä. Toisin kuin lievässä tai keskivaikeassa muodossa, oireet ovat vaikeassa uniapneassa selvästi elämää rajoittavia ja usein potilaan läheisetkin huomaavat ne helposti.
Vaikean uniapnean oireet
Vaikeassa uniapneassa unenaikaisia hengityskatkoksia tapahtuu keskimäärin yli 30 kertaa tunnissa, jonka vuoksi uni on erittäin rikkonaista. Kuorsaus on todella voimakasta, mutta hengityskatkosten vuoksi katkonaista. Moni kokee myös tukehtumisen tunnetta, hikoilua ja levotonta liikehdintää unen aikana.
Päiväsaikaan oireet näkyvät erityisen selvänä väsymyksenä, joka ei helpotu edes pitkien yöunien jälkeen. Keskittymiskyky ja muisti heikkenevät, mieliala ailahtelee ja ärtyneisyys lisääntyy. Aamupäänsäryt ja suun kuivuminen ovat myös tavallisia oireita. Usein potilaat kertovat myös suorituskyvyn laskusta arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.
Oireet eivät vaikeassa uniapneassa jää satunnaisiksi, vaan ne haittaavat merkittävästi elämänlaatua joka päivä. Tämä erottaa sen selvästi lievästä ja keskivaikeasta muodosta, joissa oireet voivat olla vaihtelevampia ja ajoittain lievempiä.
Mistä vaikea uniapnea johtuu?
Vaikea uniapnea johtuu samasta syystä, kuin uniapnean lievemmät muodot eli ylähengitysteiden ahtaudesta. Useimmilla vaikeaa uniapneaa sairastavilla on merkittävästi ylipainoa, mutta sairaus voi kehittyä vaikeaksi myös normaalipainoisilla. Ylipaino on suurin yksittäinen riskitekijä, sillä kaulan alueen rasvakudos painaa hengitysteitä kasaan ja lisää ahtautta hengitysteissä.
Muita keskeisiä riskitekijöitä ovat tupakointi, runsas alkoholin ja unilääkkeiden käyttö sekä ikääntyminen, jotka kaikki heikentävät nielun lihaksistoa ja pahentavat hengitysteiden ahtautumista. Miehillä riski sairastua on naisia suurempi, mutta vaihdevuosien jälkeen myös naisten riski sairastua kasvaa.
On tavallista, että vaikea uniapnea on seurausta pitkään jatkuneesta ja hoitamattomasta lievästä tai keskivaikeasta uniapneasta. Varhainen diagnosointi ja hoito ovat siksi ratkaisevan tärkeitä, jotta sairaus ei etene vaikeaan muotoon, jossa oireet ja terveysriskit ovat huomattavasti vakavampia.
Vaikean uniapnean terveysriskit
Elämänlaadun heikentymisen lisäksi vaikeaan uniapneaan liittyy merkittäviä terveysriskejä. Toistuvat hengityskatkokset ja hapenpuute kuormittavat sydäntä ja verenkiertoelimistöä, mikä lisää kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Lisäksi vaikea uniapnea on vahvasti yhteydessä tyypin 2 diabetekseen ja aineenvaihdunnan häiriöihin.
Pitkään jatkuva hoitamaton uniapnea voi myös nopeuttaa muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, puhkeamista. Päiväaikainen väsymys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen lisäävät tapaturmariskiä niin työssä kuin liikenteessä. Lisäksi vaikea uniapnea voi heikentää mielenterveyttä, sillä jatkuva heikkolaatuinen uni altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle.
Miten vaikea uniapnea diagnosoidaan?
Vaikea uniapnea diagnosoidaan unitutkimuksella, joka voidaan toteuttaa joko kotona tehtävällä uniapneatutkimuksella tai sairaalassa yöpolygrafialla. Tutkimuksessa mitataan hengitystä, hengityskatkosten määrää ja kestoa, veren happipitoisuutta, kuorsausta sekä unen laatua. Tulokset esitetään AHI-indeksinä (Apnea-Hypopnea Index), joka kertoo hengityskatkosten määrän tunnissa.
Vaikeassa uniapneassa tutkimuksessa todetaan yli 30 hengityskatkoa tunnissa. Tyypillisesti tutkimuksessa nähdään myös merkittäviä veren happipitoisuuden laskuja sekä toistuvia heräämisiä, jotka estävät syvän unen saavuttamisen.
Diagnoosin tekee aina lääkäri, joka arvioi tutkimustulosten lisäksi potilaan oireet ja mahdolliset perussairaudet. Näiden perusteella määritellään yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Vaikean uniapnean hoito
Vaikean uniapnean aktiivinen ja jatkuva hoito on välttämätöntä, sillä pelkillä elämäntapamuutoksilla ei saada lievitettyä oireita. Useimmiten vaikeaa uniapneaa hoidetaan laitehoidolla, joka pitää hengitystiet avoimina koko yön ja ehkäisee hengityskatkosten syntymisen. Oikealla hoidolla oireet helpottuvat nopeasti, ja samalla ehkäistään riskiä sairastua vakaviin liitännäissairauksiin.
Elämäntapamuutokset tukevat aina hoitoa
Elämäntapamuutoksilla voidaan parantaa hoidon tehoa ja vähentää oireita myös vaikeassa uniapneassa. Painonhallinta on tärkein yksittäinen tekijä, sillä ylipaino altistaa hengitysteiden ahtautumiselle. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen, alkoholin ja unilääkkeiden välttäminen sekä säännöllisen unirytmin ylläpitäminen tukevat laitehoitojen vaikutuksia.
Laitehoidot CPAP, APAP ja BIPAP
CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) on vaikean uniapnean tehokkain ja yleisin hoitomuoto. CPAP-laite tuottaa tasaisen ilmavirran, joka kulkee uniapneamaskin kautta hengitysteihin ja pitää ne avoimina koko yön. Näin hengityskatkokset estyvät, unen laatu paranee ja päiväväsymys vähenee usein jo muutaman yön käytön jälkeen. Hyvä hoitotulos edellyttää laitteen säännöllistä ja jatkuvaa käyttöä.
APAP-laite (Automatic Positive Airway Pressure) säätää ilmanpainetta automaattisesti yön aikana hengityksen tarpeen mukaan. Tämä voi olla hyödyllistä potilaille, joiden hengityskatosten määrä vaihtelee paljon. BiPAP-laite (Bilevel Positive Airway Pressure) puolestaan tarjoaa kaksi eri painetasoa: korkeamman sisäänhengitykselle ja matalamman uloshengitykselle. BiPAP-hoito on erityisen hyödyllistä potilaille, joilla on muita samanaikaisia hengityssairauksia.
Leikkaushoito erityistapauksissa
Joskus vaikean uniapnean taustalla on rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten suurentuneet nielurisat tai poikkeava leukarakenteen asento. Tällöin voidaan harkita leikkaushoitoa, jolla pyritään poistamaan hengitysteiden ahtaumaa. Leikkaus ei kuitenkaan ole ensisijainen hoito vaikeassa uniapneassa, vaan sitä käytetään vain tarkoin valituissa tapauksissa.
Usein kysytyt kysymykset vaikeasta uniapneasta
Miksi vaikeaa uniapneaa kannattaa hoitaa?
Hoitamaton vaikea uniapnea lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten kohonneen verenpaineen, sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Lisäksi se voi altistaa diabetekselle, muistihäiriöille ja mielenterveyden ongelmille.
Hoidolla saadaan leivitettyä oireita ja ehkäistyä liitännäissairauksien riskiä.
Miten nopeasti CPAP-hoito auttaa vaikeaan uniapneaan?
Monet potilaat kokevat oireiden, kuten päiväväsymyksen ja aamupäänsäryn, helpottavan jo muutaman yön CPAP-hoidon jälkeen. Täydet terveyshyödyt saavutetaan kuitenkin vasta pitkäaikaisella ja säännöllisellä käytöllä.
Milloin uniapnea luokitellaan vaikeaksi?
Vaikea uniapnea todetaan, kun uniapneatutkimuksessa mitataan yli 30 hengityskatkoa tunnissa (AHI-indeksi > 30). Katkokset kestävät yleensä vähintään 10 sekuntia ja aiheuttavat merkittäviä veren happipitoisuuden laskuja.
Voiko vaikea uniapnea parantua itsestään?
Vaikea uniapnea ei yleensä parane itsestään. Se vaatii lähes aina laitehoitoa, tavallisimmin CPAP-laitteen avulla. Elämäntapamuutokset, kuten painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen, tukevat hoitoa, mutta yksinään ne eivät riitä.
Onko vaikea uniapnea vaarallinen?
Kyllä, vaikea uniapnea on vaarallinen terveydelle. Se ei ole pelkästään unihäiriö, vaan merkittävä terveysriski. Toistuvat hengityskatkokset laskevat veren happipitoisuutta ja kuormittavat elimistöä joka yö. Hoitamattomana vaikea uniapnea lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien, kuten kohonneen verenpaineen, sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Lisäksi se altistaa tyypin 2 diabetekselle, rytmihäiriöille sekä muisti- ja keskittymisvaikeuksille. Pitkäaikainen hoitamaton uniapnea voi lyhentää elinikää ja heikentää elämänlaatua merkittävästi.
