Unenaikainen hengityskatkos eli uniapnea
Hengityskatkoksessa hengitys joko pysähtyy kokonaan tai heikkenee merkittävästi unen aikana. Lyhyitä hengityskatkoksia voi esiintyä satunnaisesti, mutta kyse on usein uniapneasta, jos niitä ilmenee usein ja ne häiritsevät unen laatua. Uniapnea on yleinen, mutta alidiagnosoitu unihäiriö, joka voi vaikuttaa merkittävästi sekä arkeen että terveyteen.
Hoitamaton uniapnea aiheuttaa jatkuvaa päiväväsymystä, keskittymisvaikeuksia ja muistiongelmia, mutta lisää myös vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen, riskiä. Tämän vuoksi hengityskatkoksiin ja uniapneaan kannattaa suhtautua vakavasti. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä hengityskatkokset ovat, milloin kyse on uniapneasta ja miten hengityskatkoksia voidaan hoitaa.
Table of Contents
Mitä hengityskatkokset ovat?
Hengityskatkoksessa eli apneassa hengitys merkittävästi heikkenee tai katkeaa kokonaan unen aikana. Hengityskatkokset kestävät tyypillisesti noin 10 sekuntia, mutta pahimmillaan ne voivat venyä jopa minuutin mittaisiksi. Katkokset estävät ilman normaalin kulun hengitysteissä ja johtavat elimistön hapensaannin heikkenemiseen. Lyhyet ja satunnaiset hengityskatkokset unen aikana ovat täysin normaalia, mutta uniapneassa niitä esiintyy kymmeniä kertoja tunnissa ja ne vaikuttaa merkittävästi unen laatuun ja yleiseen terveyteen.
Mistä hengityskatkokset johtuvat?
Uniapnea jaetaan kahteen päätyyppiin, obstruktiiviseen ja sentraaliseen uniapneaan, juuri hengityskatkosten syiden perusteella. Molemmissa hengitys häiriintyy toistuvasti unen aikana ja hapensaanti heikkenee, mutta taustalla olevat syyt unenaikaisille hengityskatkoksille eroavat.
Obstruktiivisessa uniapnea on yleisin uniapnean muoto, jossa hengityskatkokset syntyvät ylähengitysteiden ahtautumisen tai tukkeutumisen vuoksi. Tavallisin syy on nielun pehmytkudosten liiallinen rentoutuminen, joka estää ilman normaalin kulun. Ylipaino lisää obstruktiivisen uniapnean riskiä, sillä ylimääräinen rasvakudos kaulan alueella kaventaa hengitysteitä. Myös anatomiset tekijät, kuten suuri kieli, pienileukaisuus tai kapeat hengitystiet, altistavat hengityskatkoksille. Lisäksi alkoholin käyttö, tupakointi ja rauhoittavat lääkkeet voivat pahentaa ylähengitysteiden ahtautumista.
Sentraalisessa uniapneassa hengityskatkokset eivät johdu hengitysteiden ahtautumisesta, vaan aivojen hengitystä säätelevän hermoston häiriöstä. Tällöin aivot eivät lähetä hengityslihaksille oikea-aikaista käskyä, mikä johtaa hengityksen pysähtymiseen hetkellisesti. Sentraalinen uniapnea obstruktiivista uniapneaa merkittävästi harvinaisempi ja se liittyy usein muihin sairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan tai neurologisiin häiriöihin.
Hengityskatkosten vaikutus uneen ja terveyteen
Hengityskatkokset voivat näkyä ulospäin voimakkaana kuorsauksena, äkillisinä hengityksen pysähtymisinä, tukehtumisen tunteena tai levottomana liikehdintänä yön aikana. Katkosten vuoksi uni jää pinnalliseksi ja rikkonaiseksi, mikä näkyy päivisin mm. voimakkaana väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina, muistiongelmina ja ärtyneisyytenä. Heikentyneen hapensaaannin vuoksi uniapneaa sairastavat kokevat usein myös aamuisin voimakasta päänsärkyä.
Hoitamattomana toistuvat hengityskatkokset kuormittavat elimistöä merkittävästi. Pitkällä aikavälillä ne lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien, kohonneen verenpaineen, aivoverenkiertohäiriöiden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Lisäksi hoitamaton uniapnea voi heikentää yleistä toimintakykyä, lisätä työkyvyttömyyden riskiä ja kasvattaa onnettomuuksien todennäköisyyttä päiväväsymyksen vuoksi.
Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos hengityskatkoksia ilmenee usein ja ne selvästi häiritsevät unta tai heikentävät elämänlaatua. Uniapneassa hengityskatkoja voi tapahtua kymmeniä kertoja tunnissa, mikä johtaa jatkuviin oireisiin, kuten päiväväsymykseen, aamupäänsärkyihin, keskittymis- ja muistivaikeuksiin sekä mielialan laskuun.
Koska hengityskatkoksia on vaikea havaita itse, läheisen rooli on usein ratkaiseva. Voimakas kuorsaus, toistuvat hengityskatkokset ja unenaikainen levottomuus ovat merkkejä, joiden perusteella kannattaa hakeutua lääkärin arvioon ja tarvittaessa uniapneatutkimukseen.
Miten unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea diagnodoisaan?
Uniapnean diagnosointi perustuu lääkärin tekemään arvioon ja unenaikaisiin uniapneatutkimukseen. Ensimmäinen askel on oireiden tunnistaminen: jatkuva ja voimakas kuorsaus, yölliset hengityskatkokset, levoton uni ja päiväväsymys ovat tyypillisiä merkkejä uniapneasta. Lääkäri arvioi tilanteen vastaanotolla ja voi määrätä uniapneatutkimuksen, joka tehdään joko kotona rekisteröintilaitteen avulla tai unilaboratoriossa. Tutkimuksessa mitataan muun muassa hengitystä, hapen kylläisyyttä ja sykettä yön aikana. Näiden tulosten perusteella uniapnea voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.
Lievä, keskivaikea ja vaikea uniapnea
Uniapnean vaikeusaste määritellään apnea-hypopneaindeksin (AHI) perusteella, joka kertoo, kuinka monta hengityskatkoa tapahtuu tunnissa.
Lievä uniapnea: 5–14 hengityskatkoa/tunti. Oireet voivat olla vielä suhteellisen lieviä, mutta unen laatu heikkenee ja päiväväsymys alkaa näkyä arjessa.
- Keskivaikea uniapnea: 15–29 hengityskatkoa/tunti. Oireet ovat selvästi havaittavia ja potilaalla voi esiintyä mm. muistivaikeuksia, keskittymisen heikkenemistä ja verenpaineen kohoamista.
Vaikea uniapnea: vähintään 30 hengityskatkoa/tunti. Uni jää hyvin pinnalliseksi ja riski vakaville terveyshaitoille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, kasvaa merkittävästi.
Vaikeusasteen tunnistaminen on tärkeää, sillä sen perusteella tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Lievissä tapauksissa uniapneaa voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, kun taas keskivaikea ja vaikea uniapnea vaativat usein jatkuvaa laitehoitoa.
Miten hengityskatkoja hoidetaan?
Hengityskatkosten hoito riippuu aina uniapnean vaikeusasteesta. Lievässä uniapneassa oireita ja taudin etenemistä voidaan lievittää elämäntapamuutosten avulla. Painonhallinta, alkoholin ja unilääkkeiden välttäminen, tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen unirytmi sekä nukkuma-asennon muuttaminen kylkiasentoon voivat vähentää hengityskatkosten määrää merkittävästi.
Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa yleisin ja tehokkain hoitomenetelmä on jatkuvat laitehoidot CPAP-, APAP- tai BiPAP-laitteella. CPAP-laite tuottaa tasaisen ilmavirran, joka pitää hengitystiet avoimina koko yön ajan. APAP-laite puolestaan säätää ilmanpainetta automaattisesti tarpeen mukaan, ja BiPAP-laite tarjoaa erilliset paineet sisään- ja uloshengitykselle, mikä helpottaa hengittämistä erityisesti potilailla, joilla on muita hengityssairauksia. CPAP-hoito on yleisin hoitomenetelmä, mutta laitevalinnat tehdään yhdessä lääkärin kanssa. Jos laitehoito ei sovellu, vaihtoehtona voi olla uniapneakisko, joka siirtää alaleukaa eteenpäin ja pitää hengitystiet avoimina. Mikäli uniapnea johtuu rakenteellisista poikkeavuuksista, voidaan harkita myös leikkaushoitoa.
Elämäntapamuutokset ja itsehoito ovat avainasemassa myös keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa, sillä ne tukevat hengitysteiden toimintaa ja tehostavat valitun hoitomuodon tuloksia.
Usein kysytyt kysymykset hengityskatkoksista
Mistä unenaikaiset hengityskatkokset johtuvat?
Hengityskatkokset johtuvat tavallisimmin ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana, jolloin ilma ei pääse kulkemaan normaalisti (obstruktiivinen uniapnea). Harvinaisemmassa sentraalisessa uniapneassa aivojen hengitystä säätelevä hermosto ei anna riittäviä käskyjä hengittämiselle.
Miten tunnistan, että hengityskatkokset liittyvät uniapneaan?
Uniapneassa hengityskatkokset ovat toistuvia ja liittyvät usein voimakkaaseen, katkonaisesti kuuluvaan kuorsaukseen. Uni muuttuu levottomaksi, ja päivällä esiintyy väsymystä, päänsärkyä, muistiongelmia tai keskittymisvaikeuksia. Usein läheisen havainnot hengityksen pysähtymisestä auttavat sairauden tunnistamisessa.
Voiko hengityskatkoja hoitaa itse?
Lievissä tapauksissa elämäntapamuutokset, kuten painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin välttäminen ja nukkuma-asennon muuttaminen, voivat vähentää hengityskatkoja. Jos oireet jatkuvat, on kuitenkin tärkeää hakeutua lääkäriin.
Milloin hengityskatkosten vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin?
Jos hengityskatkoja esiintyy usein, uni on katkonaista ja oireisiin liittyy päiväväsymystä tai muita uniapnealle tyypillisiä merkkejä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Lääkäri voi määrätä uniapneatutkimuksen ja laatia yksilöllisen hoitosuunnitelman.
Onko hengityskatkokset vaarallisia?
Satunnaiset hengityskatkokset voivat olla normaaleja, eikä niistä ole yleensä haittaa. Jos katkoksia kuitenkin esiintyy toistuvasti ja usein, ne voivat viitata uniapneaan ja aiheuttaa pitkällä aikavälillä merkittäviä terveysriskejä.
